Falconer, satunnaisesti myös Falco tai jotain epäsopivampaa, on tullut paljon isäänsä luonteensa puolesta. Ori on hyvin utelias, mutta myös itsenäinen, eikä emänsä tapaan pidä pomottelusta kauheasti. Se rakastaa uusien asioiden tutkimista ja pienemmät asiat päätyvät usein ensin suuhun, kun niihin tutustutaan. Meillä ollaan siis totuttu siihen, että Falcon harjat ovat ne jyrsityimmän näköiset.

Falco osaa arvostaa hömpöttelyä ja harjausta, mutta ei ole kärsivällisimmästä päästä. Kun päästään kavioiden putsaukseen, ori olisi mieluusti jo ryntäämässä karsinan ovesta ulos, eli se kannattaa aina kiinnittää huolellisesti karsinaan tai pesariin. Varusteita Falco ei rakasta, mutta ei se yritä päällekkään käydä, joten mitä ripeämmin satula saadaan selkään ja päitset päähän, sitä parempi. Ori on usein melko innokas ryhtymään töihin, mikä tarkoittaakin sitä, että kentälle tai maneesiin taluttaessa Falco on se, joka taluttaa ihmistä eikä toisin päin. Ori ei myös millään osaisi pysyä paikallaan kun selkään kiivetään.

Ylimääräinen juoksutustuokio ennen varsinaista ratsastamista olisi kätevä, kun Falconerista puhutaan, jotta se ei olisi kamala energiapommi kun yritetään työstää askellajeja. Ori pitää työskentelystä, varsinkin kun opitaan jotain uutta, mutta kärsimättömyys tulee kehiin siinäkin. Ikinä ei kannata työstää samaa juttua edes viittä kertaa putkeen, koska silloin ori rupeaa kiukuttelemaan, usein pukittelun muodossa.
Falconer on suvultaan estehevonen ja esteille se myös kuuluu, on kuulunut nuoresta pitäen. Ori rakastaa vauhtia ja jännää meininkiä, hypyistä puhumattakaan. Sillä on hyvä hyppytekniikka, eikä se energisyydestä huolimatta lähde kaahailemaan liikaa tai rynnimään esteiden läpi. Falco on strateginen hevonen ja varmasti suorittaisi kokonaisen radan oikeassa järjestyksessä ilman ratsastajaakin. Irtohypytyksessä oria on kyllä ilo katsella.

Sileällä Falconer on myös melko kiva ratsastettava, mutta varsinaista koululiikkeiden hiomista se inhoaa ja tekee mielipiteensä selväksi. Orilta loppuu kärsivällisyys alta aikayksikön ja lähtee mieluummin kaahaamaan ympäri kenttää kuuntelematta minkäänlaisia pidätteitä. Maastossa meininki on hyvin samankaltainen, mutta ori on huomasti yhteistyökykyisempi ja kuuntelee jarruja, vaikka rakastaakin irrottelua aidattomassa ympäristössä.

Eläinlääkärin ja kengittäjän vieraillessa Falco on oma utelias itsensä ja rakastaa kahden tutun henkilön jäynäämistä. Kerran piti jättää ori ilman uusia kenkiä kun ei niiden laitosta tullut mitään.
Trailerissa matkustaminen on orista jännä asia, mutta ei se pahemmin vastustele sinne menoa, ennemminkin ryntää sisälle odottamatta taluttajaansa. Uuteen paikkaan lähteminen energisöittää oria vähän turhankin paljon, joten sen onkin parempi matkustaa toisen, rauhallisemman kaviokkaan kanssa.

Jälkeläiset

Falconer on tarjolla jalostukseen kaikille tammoille. Ainoat kriteerit ovat toimivat ja siistit sivut sekä varsalle että emälle.

Power Jump-tehovalmennus 21.7.2019 Orange Woodissa, valmentajana Kitty Loop (VRL-02207)

Helteessä on aina inhottavaa ratsastaa, mutta minkäs teet. Tässä hikoiltiin ihan muistakin syistä, kuin pelkästä säästä ja mollottavasta tulipallosta taivaalla - Power Jump olisi seuraavalla viikolla ja sitä vasten Orange Woodissakin pääsi valmentautumaan. Alexiina oli ollut liian kiireinen ottaakseen siitä itse vetovastuuta, joten mähän se sitten iskin lippiksen päähän ja tallustin pöllyävän hiekkakentän keskelle. Olisi sitä omakin ratsu työstettävänä, mutta ehkä toisten auttaminen tekisi itellekin hyvää ja antaisi uutta näkökulmaa omaankin ratsastukseen.

Tunnilla oli kaksi ratsukkoa. Reippaan oloiset puoliverinen Falco ja ratsuponi Tiger. Diggasin Falcon liikkeistä: se liihotteli kepeästi, kuin sillä olisi siivet selässä, ihan nimensä mukaisesti siis. Tigerin meno oli enemmän ponimaista ja pyöreää, mutta molempia oreja vaivasi tänään energiapiikki, joka purkautui puskemisella, ylimääräisillä liikkeillä (kuten pienillä pukeilla ja muutaman askelen ryöstämisillä) ja auringon porotus tuntui vain lisäävän tätä puhtia.

Ennen esteitä molemmat saivat laukata isoilla, omilla ympyröillä. Falco puri kiinni kuolaimeen ja horjutti ratsastajansa tasapainoa ja Tiger eteni kuin aikapommi tikittävillä laukka-askelilla. Asetin kehälle maapuomeja, joita pitäisi hevosten (ainakin luulisi) vähän katsoa ja siten hillitä menohalujaan, ja Falco vähän liioittelikin niiden kanssa loikkaamalla yli kuin syvästäkin kuilusta.

Tän päivän treeni keskittyi jumppasarjoihin, koska ei suinkaan ollut tarkoitus viedä hevosten hyppyhaluja ennen kisoja (vaikka nämä kaksi, kun oli kyseessä, se tuskin olisi edes mahdollista - olisittepa nähneet Falcon hyppykapasiteetin!). Vähän hätäisestä menostaan huolimatta, Falco oli tarkka ja suoritti kavalettisarjat jetsulleen, vaikka muuten sohi sinnesuntänne.

Tiger näytti olevan mielipuuhassaan ja poniorilla olikin iloisesti korvat pystyssä radalla. Se ei ollut ihan niin huolellinen, kuin Falco, mutta motia ei ainakaan uupunu!

Jumppisten jälkeen kokosin reilumpaa esterataa, jossa oli kolme estettä: 90 sentin okseri ja kaksi metrin pystyä. Ne oli sijoitettu niin, että ratsukoiden olisi tultava maltilla ja tehtävä tiukat kaarrot sekä huolelliset tiet. Falco meni ensimmäisellä kierroksella kyllä ihan reilusti ohi pystyistä, vaikka okserin tuli komeasti. Tigerillä meni kokonaisuudessaan tie paremmin, mutta kopautti puomin alas viimeiseltä esteeltä. Falco oli melko kärsimätön odottelemaan aina vuoroaan, kun Tiger oli vuorossa: ratsastaja piti sen kentän toisessa päässä liikkeessä ympyrällä, mutta se olisi selvästi halunnut kaahata päätä pahkaa radalle. Kisahevosen asenne!

Toisella kerralla tultiin jo paremmin. Okserin takapuomi heilahti (Falco intoili hyppyyn turhan aikasin eikä pituus meinannutkaan riittää), mutta ratsastaja tuli hyvän tien pystyille ja ne sujuivat erinomaisesti. Tiger tuli tasaisesti ja puhtaasti.

Vaihdoin esteitä ja muutin rataa, joka tultiin jälleen muutaman kerran. Treenin lopuksi ratsastajat ratsuineen olivat läkähtyä ja läpimärkiä.

Sanoisin, että molemmilla on ihan hyvät mahikset ensiviikon kisoissa. Falco, jos vain malttaa mieltään, ja Tiger on pikkuinasen huolellisempi, niin miksei molemmilla olisi tsänssiä finaaliin asti!

Maastoretki 17.02.2019 (roolipeli)

Luna oli lähtenyt Charleroista ajamaan jos aikaisin aamusta. Auto piti ladata vielä matkan varrella ja hän halusi aikaa hoitaa Falconeria ennen varsinaista ratsastusretkeä. Nainen saapui Challinorin pihaan aikaisin ja suuntasi talliin, joka oli varsinaisen tyhjä ja hiljainen, mikä ei sinänsä ollut ihme. Retken oli tarkoitus tapahtua vasta myöhemmin päivällä, mutta kuitenkin tarpeeksi aikaisin, jotta päivänvaloa riittäisi.

Ensitöikseen Luna suuntasi orinsa karsinalle. Falconer oli vielä torkkumassa talliloimi päällä karsinan peräseinää vasten, mutta virkosi heti tutun ihmisen nähdessään.

"Huomenta, unikeko", Luna puhui lempeästi, hymyillen nuorelle ruunikolle.

Pian Laura, tallin ainoa toinen englantilainen ilmestyi käytävälle. Nainen vaikutti hieman yllättyneeltä nähdessään Lunan tallissa, mutta hymyili ja tervehti silti ystävällisesti. Luna auttoi Lauraa aamutallin tekemisessä, lähinnä Falcon osalta, mutta auttoi myös muiden hevosten tarhaamisessa. Sen jälkeen hän siirtyi Falcon harjaamiseen ja teki siinä huolellista työtä kokonaisen puolen tunnin ajan, kunne oli aika käydä hakemassa autosta kypärä – kirkkaan sininen sellainen – sekä turvaliivi. Hänellä oli vielä reilu tunti aikaa ennen kuin maastoretken oli tarkoitus alkaa, joten hän nappasi autosta mukaan vielä kirjan luettavakseen, ennen kuin suuntasi takaisin talliin. Seuraavat kolmekymmentä minuuttia Luna istui Falcon karsinassa lukien The Neverending Story -kirjaa (tietysti saksaksi), orin mutustellessa vielä aamuheiniään.

Kun Luna viimeinkin katsahti kelloa, se oli jo kaksikymmentäviisi yli kymmenen, joten hän päätti aloittaa Falconerin varustamisen. Varustehuoneeseen astuessaan, Luna oli törmätä Annaan, joka kantoi käsivarsillaan ruskeaa satulaa...

Lue roolipeli kokonaisuudessaan täältä.

Kaappi

Varustaminen

teksti

Loimitus

teksti

Ruokinta

teksti