Winchester Z
- zangersheide, ori
- 166cm, ruunikko (EE/Aa)
- syntynyt 07.05.2019
- 3v 07.06.2019, 8v 07.08.2019 (nyt 4v)
- estepainotus, 150cm
- VH19-272-0030
- omistaa ScrewDriver (VRL-14365)
- kasvattanut Haras de Rouge
- EV-I, KTK-kelpoinen
- suku ja jälkeläiset
- saavutukset
- päiväkirja
- luonnekuvaus
-
Grandchester CWhann, 169cm, rnQ, KTK-II Briochihann, 166cm, mKTK-III, ERJ-I, EV-I, Q Napoleon II Classy Eve Amber Romancehann, 168cm, rnCh, KTK-II, ERJ-I, FC Falling Down Romance FPM Brokeback Kleine Monsterhann, 164cm, trnKTK-I Kleinstadtheltenhann, 165cm, rn Kleinheide Herzwolke Devil Is Good To Mexx, 161cm, m Devil Inside Treat Me Good
00.00.0000 rotu skp Nimi e. Nimi -
Porrastettujen tiedot Palkittu EV-I -palkinnolla 31.7.2019 — Tilaisuuden paras 4-vuotias 00.00.0000 Paikka ERJ, cm 0/00 -
Karkailevia oreja ja nuhtelua 26.06.2019, kirjoittanut omistaja
Nuorena orina Dean tarvitsi liikuntaa ja tekemistä, ja juurikin sen takia joku oli päättänyt juoksuttaa sitä kentällä. Sateen jälkeen. Portti sepposen selällään. Eihän siinä mitään, paitsi että kenttä oli varattu jo viikko aikaisemmin kolmen nuoren hevosen ryhmävalmennukselle ja oria juoksuttava tallipoika oli hädin tuskin täysi-ikäinen, joka ei näemmä osannut lukea tallin ilmoistustaululla olevaa kentän varauskalenteria. Siitäpä siis päädyttiin tämänhetkiseen tilanteeseen.
Kolmevuotias nuori ruunikko ori juoksenteli tamma-aitausten viertä korvat höröllä ja häntä komeasti liihottaen perässä kuin arabilla konsanaan. Se hirnui kimeästi ja pärski olevinaan flirttailevasti jokaiselle viattomalle tammalle, joka vain mulkoili oria aidan takaa. Neljä ihmistä huutelivat toisilleen, kaikilla riimut kädessä ja yrittäen saada aikaan jonkinlaista suunnitelmaa orin kiinnisaamiseksi. Viides henkilö, itse tallin omistaja tällä kertaa, nuhteli nuorta talliapulaista niin, että pirunkin niskakarvat olisivat nousseet kauhusta pystyyn. Oli minulla kyllä hauskaa katsoa tapahtumia tallin valvontakameroiden kautta.
Tuskallista treenausta arvosteluun, kirjoittanut omistaja
Pian jälleen lähdettäisiin reissuun neljän hevosen ja viiden ihmisen voimin. Kerran kuussa tehtiin de Rougen hevosten kanssa reissu Belgiasta asti Suomen maalle, Varsinais-Suomen karuihin oloihin. Jo ensimmäisellä kerralla oltiin huomattu kuinka helkutin kylmä siellä pohjolassa on, joten seuraavalla reissulla varauduttiinkin paksummin vaattein. Kyllähän sitä tuli huomattua, kuinka heikäläiset meille tirskuivat olevinaan selän takana. Siellä porukka ei ollut mitenkään hienovaraista, vaikka meille niin oltiin sanottu.
Kaikesta negatiivisesta huolimatta, reissu tehtiin joka ikiseen tilaisuuteen, joko yhden tai useamman nuoren puoliverisen voimin. Nykyään meitä jo tervehdittiinkin. Mutta nytpä saisivat nähdä, kun toisin meidän ihkaoman ja superkomean kasvatin mukana. Winchester, ei Losechester. Jos orille ei annettaisi ykköspalkintoa niin raivostuisin kyllä pahemman kerran. Siksi me Deanin kanssa treenattiin ainakin neljästi viikossa oikeanlaista käyttäytymistä, miten reagoitiin taluttajaan ja ratsastajaan tai muihin hevosiin. Ja kuinka seistiin nätisti paikallaan. Olin itse jo luovuttamisen partaalla lähtöpäivän lähestyessä, kun Dean vain tyytyväisenä mussutti heinää. Mikä kusipää hevonen se osasi olla.
Historian havinaa omistajan silmin
Winchester on tulos kahdesta menestyneestä estehevosesta. Orin emä palkittiin ensimmäisellä kantakirjapalkinnolla menestyneen esteuran jälkeen, josta se myytiin jalostustammaksi meidän omaan talliin. Tamma on tunnetun kasvattajan peruja ja selkeästi antaa hyviä geenejään eteenpäin. Orin isä puolestaan on yhtälailla menestynyt hevonen, joka on kahden meriittihain jälkeläinen ja itsekkin kiertänyt kilpakentät. Grandchester palkittiin lähiaikoina myös toisella kantakirjapalkinnolla, tehden meidän Winistä kantakirjakelpoisen hevosen. Kahdesta upeasta hevosesta vielä upeampi ja erittäin lupaava estehevosen alku. Siksi Win nyt seisoo tallissamme.
-
Winchester, tuttujen kesken myös Win tai Dean (vain se aniharva työntekijä, joka sattuu olemaan erään sarjan fani), on ehkä hieman liikaa isäoriinsa tullut. Orilla riittää energiaa ja se jaksaa machoilla ja "flirttailla" - kuten eräät tykkäävät sanoa - vaikka maailman tappiin. Win ei emänsä ansiosta ole ilkeä, ei missään nimessä, mutta sitä ei muiden pomottaminen kyllästytä.
Karsinaan tultaessa tai ihan missä tahansa muualla oria lähestyttäessä, saa saman tien näyttää oman asemansa johtajana, sillä muuten Win jatkaa etujalkojen uhmakasta nostelua ja olevinaan pelottavaa pärskintää korvat luimussa koko loppu session.
Ratsuna Win on osoittautunut sukulaistensa tavoin hyvin potentiaaliseksi hevoseksi, vaikka energiaa tuntuukin usein olevan hieman liikaa. Ori ei malta pysyä aloillaan sen vertaa, että ratsastaja pääsisi selkään, eikä alkuverryttelykään voisi olla Winille tarpeeksi haastava. Esteillä ori usein päättää olevansa ratsastajaa pätevämpi tehtävään ja tekee asiat kuten itse näkee parhaaksi. Myös jarrut unohtuvat tyystin siinä kohtaa, vaikka ihme kyllä esteet ylittyvät hyvällä ilmavaralla. Hahmotus- ja arviointikyky siis kunnossa muuten.
Mitä taas tulee muuhun kontaktiin orin kanssa, sekä matkustamiseen, osaa Win olla yksi pahimmista riiviöistä tallissa. Trailerin sisälle meno tai ulos tulo ei se ongelma ole, vaan siellä pysyminen hiljaa ja nätisti...
Tausta © Subtle Patterns | Otsikkokuvat © Pixabay & Van Uytert (with permission) | Hevosen kuvat © Béligneux Le Haras (with permission)